Kasviplanktonilla tarkoitetaan mikroskooppisen pieniä vedessä keijuvia leviä, jotka runsaina esiintyessään saattavat muodostaa veden laatua heikentäviä kukintoja eli levälauttoja. Kasviplankton on veden suurimpia perustuottajia päällyslevien ja vesikasvien eli makrofyyttien ohella.

Kasviplanktonin määrä ja lajikoostumus muuttuvat veden tilan muuttuessa. Kasviplankton hyödyntää vedessä olevia ravinteita ja vesistöön tuleva fosforikuormitus lisää kasviplanktonin määrää kokonaisuudessan.

Pyhäjärvellä erityisesti piilevien ja sinilevien määrä kasvoi selvästi 1990-luvulla. Vastaavasti 2000-luvulla määrät ovat laskeneet. Pyhäjärven kasviplanktonissa piilevät ovat yleensä vallitseva leväryhmä, joskin eri leväryhmien osuus vaihtelee vuosittain ja myös vuodenajoittain. Piilevät viihtyvät myös viileissä vesissä ja ne hyötyvät vuosina, jolloin järven jääpeitteinen aika on tavallista lyhyempi. Runsaana esiintyessään piilevät aiheuttavat samennusta, mutta eivät sisällä myrkkyjä tai ihmisille haitallisia aineita.

Pyhäjärven sinileväkukintojen myrkkypitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia. Runsaasti sinilevää sisältävän veden käyttöä kastelu, löyly- tai pesuvetenä tulee kuitenkin välttää.

Pyhäjärvellä monina kesinä selvästi runsain sinilevälaji on ns. pallosinilevä eli Gloeotrichia echinulata.

Pyhäjärven levätilannetta sinilevän suhteen seurataan avovesikaudella viikottain. Seurantapisteitä on eri puolella Pyhäjärveä, ja havainnoinnin tekevät siihen koulutetut paikalliset havainnoitsijat. Seurannan järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka myös tiedottaa levätilanteesta. Sinilevätilannetta voi seurata esimerkiksi ELY-keskuksen levätietosivuilta (Varsinais-Suomen ja Satakunnan leväkatsaukset) tai Järviwiki-palvelusta. Pyhäjärvellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikat ovat Kauttualla ja Katismaassa.

Yleistä levätietoa löytyy mm. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Järvi-meriwikistä.