Pyhäjärven suojeluohjelman keskeisin tavoite on turvata Pyhäjärven hyvä vedenlaatu sekä käyttökelpoisuus. Tämän eteen töitä on tehty pian kolmen kymmenen vuoden ajan mm. ulkoisen kuormituksen vähentämisen ja ravintoverkkokunnostuksen toimilla. Työ jatkuu aktiivisena, mutta ei ajan saatossa muutu ainakaan helpommaksi. Valuma-alueella monet helpoimmasta päästä olevat toimenpiteet ovat jo toteutettu, ja merkittävä osa resursseista kohdentuukin olemassa olevien toimenpiteiden kunnossapitoon. Sääolosuhteiden äärevöityminen puolestaan haastaa menetelmät yhä enemmän uomista itse kuormituksen alkulähteille ja siellä tehtäviin toimiin, jotta ravinteet pystytään pitämään siellä, missä niistä on eniten hyötyä – ja toisaalta vähiten haittaa.

Jokaisella järven käyttäjällä voi olla oma henkilökohtainen näkemyksensä järven tilasta sekä eri laatutekijöistä, eikä näitä henkilökohtaisia kokemuksia voi laisinkaan väheksyä. Pitkäjänteisen suojelutyön näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että on olemassa pitkäaikaisia mittareita, joilla voidaan todentaa järvessä tapahtuvia muutoksia objektiivisesti. Pyhäjärven vedenlaatukehityksen näkökulmasta keskeisimmät mittarit ovat säännöllisesti haettavat fysikaalis-kemialliset vesinäytteet sekä kasvi- ja eläinplanktonnäytteenotto, jonka kautta saadaan tietoa järven ravintoverkon pohjatason koostumuksesta. Pitkän ajan datasarjoihin peilaten vuosi 2023 antoi aihetta iloon.

Levien kasvulle keskeisimmät minimiravinteet ovat fosfori ja typpi. Kummankin osalta vuoden 2023 avovesikauden keskiarvot olivat koko 2000-luvun pienimmät. Tämä näkyi virkistyskauden vedenlaadussa, sillä lyhytaikaisia ja paikallisia leväkukintoja lukuun ottamat Pyhäjärven levärunsaus pysyi läpi kesän maltillisella tasolla, ja touko-lokakuun kasviplanktonbiomassan keskiarvo olikin pienin sitten vuoden 2014. Kesällä levärunsaus on juuri se tekijä, joka vaikuttaa keskeisimmin Pyhäjärven näkösyvyyteen. Tämänkin osalta tutkimusparametrit puhuvat yhtä kieltä, sillä vuonna 2023 Pyhäjärven avovesikauden mitattujen näkösyvyyksien keskiarvo oli paras sitten vuoden 2005 (kuva). Levien kasvua ruokkivien ravinteiden vähäisyyden ohella yhtenä keskeisenä tekijänä hyvän vedenlaadun taustalla vaikutti se, että järvessä riitti varsinkin alkukesällä hyvin levää laiduntavaa isokokoista eläinplanktonia.

Vaan ei niin hyvä, etteikö tummia varjojakin järven ylle riittäisi. Sateisen loppukesän ja syksyn ansiosta Pyhäjärveen kohdistuva kokonaiskuormitus oli vuonna 2023 keskimääräistä suurempaa. Pitkälti johtuen mittavasta kokonaistulovirtaamasta, joka olikin suurin sitten vuoden 2008. Loppuvuoden valuntojen ravinnekuorma ei vielä syksyllä kuitenkaan ehtinyt kovin paljon näkyä järven vedenlaadussa. Pyhäjärvessä veden viipymä on yli kolme vuotta ja monet vaikutukset näkyvätkin tämän vuoksi järvessä viiveellä. On siis todennäköistä, että valuma-alueelta huuhtoutuneiden ravinteiden vaikutus näkyy järvessä meneillään olevana avovesikautena varsinkin, mikäli sääolosuhteet ovat muutoin suotuisat leväbiomassan kasvulle. Vaihtelevan ja sateisen kevättalven 2024, ajoittain säännöstelyrajan yläpuolelle kohonneen vedenpinnan korkeuden sekä pitkän jääpeitteisen kauden aiheuttaman happivajeen aiheuttama ravinnelisäys voivat lisätä vaikutusta edelleen. Tosin eipä olisi ensimmäinen kerta, kun järvi yllättää positiivisesti, ja tätä kovasti toivomme tälläkin kertaa.

Pyhäjärven suojeluohjelma toivottaa virkistävää ja turvallista kesää kaikille Pyhäjärvestä nauttijoille!

Juttu on julkaistu myös Alasatakunnan kesälehdessä.